Minna Canth (1844–1897)
Author of Työmiehen vaimo
About the Author
Works by Minna Canth
Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistä = Pioneer reformer : extracts from Minna Canth's… (1987) 2 copies
Kootut teokset. 3, Näytelmiä 1 copy
Kootut teokset. 4, Näytelmiä 1 copy
Valitut teokset, Minna Canth 1 copy
Spritistinen istunto 1 copy
Hän on Sysmästä 1 copy
Sylvi 1 copy
Lehtori Hellmannin vaimo 1 copy
Lain mukaan 1 copy
Kauppa-Lopo 1 copy
Murtovarkaus 1 copy
Novelleja 1 copy
Vaene rahvas : jutustusi 1 copy
Associated Works
Suomen kirjallisuuden valiot 1 — Contributor — 2 copies
Tagged
Common Knowledge
- Other names
- Canth, Ulrika Wilhelmina
Wilja (pseudonym) - Birthdate
- 1844-03-19
- Date of death
- 1897-05-12
- Burial location
- Iso hautausmaa, Kuopio, Finland
- Gender
- female
- Nationality
- Finland
- Birthplace
- Tampere, Finland
- Place of death
- Kuopio, Finland
- Places of residence
- Tampere, Finland
Kuopio, Finland
Jyväskylä, Finland - Education
- Jyväskylän opettajaseminaari (ei valmistunut)
- Occupations
- novelist
dramatist
short story writer
autobiographer
feminist
social activist (show all 7)
journalist - Short biography
- Minna Canth was the pen name of Ulrika Vilhelmina Canth, née Johnsson, born to a working class family in Tampere, Finland. She received an exceptionally broad education for a girl of her era and class. In 1863, she enrolled at the recently-founded teacher training college at Jyväskylä, the first school in Finland to offer higher education for women. Two years later, she married Johan Ferdinand Canth, the college's natural sciences teacher, with whom she would have seven children. She contributed articles about issues of concern to women to the newspaper Keski-Suomi (Central Finland), where her husband was the editor. He moved in 1877 to a rival newspaper, Päijänne, which began to print her short stories. Her first collection, Novelleja ja kertomuksia (Novellas and Tales) was published in 1873. After her husband's death in 1879, she went to work to support her family but continued to write and support feminist causes. Her most important works are considered to be her two plays Työmiehen vaimo (The Worker's Wife, 1885) and Anna Liisa (1895).
The former led to the enactment in the Finnish Parliament of a new law allowing married women to control their own property.
Today she is recognized as a leader of 19th-century Finnish literature and the Realist movement.
Members
Reviews
You May Also Like
Associated Authors
Statistics
- Works
- 47
- Also by
- 3
- Members
- 204
- Popularity
- #108,207
- Rating
- 3.4
- Reviews
- 3
- ISBNs
- 39
- Languages
- 4
- Favorited
- 2
Näin huudahtaa Homsantuu Minna Canthin vuonna 1885 julkaistussa viisinäytöksisessä näytelmässään. Kyseinen sitaatti kuvastaa tiivistetysti eräitä tuon aikakauden yhteiskunnallisia epäkohtia kuten naisten sortamista ja lakien puutteellisuutta. Minna Canth näytelmässään kuvaa karulla tapaa kuinka naiset joutuivat alistumaan ja kestämään aviomiehiensä huonoa kohtelua, köyhyyttä ja ankeita elinoloja päivästä toiseen.
Kirjan päähenkilö Johanna on juuri mennyt Kuopiossa naimisiin Riston kanssa. Lähes välittömästi Johannalle paljastuu karu totuus Ristosta, kun tämä ryyppää Johannan säästöt, ajaa perheensä mieron tielle ja kaiken lisäksi vokottelee entistä rakastettuaan, mustalaisnaista Kerttua (kutsuttu myös Homsantuuksi). Johanna ei kestä kovan työmääränsä lisäksi kaikkea tätä vaan kirjan loppupuolella menehtyy.
Näytelmä on varsin pessimistisesti ja voimakkaasti ilmaistu. Loppu ei ole onnellinen. Paha ei saa palkkaansa. Risto kuvastaa stereotypiaa sen aikaisesta aviomiehestä, joka kohtelee vaimoaan kuin pelkkää tiskirättiä. Monissa kohtauksissa ja episodeissa voi sen huomata: Risto vie Johannalta viimeisetkin varat ja Johanna joutuu elättämään lasta yksin ilman rahaa ruokaan. Risto puolestaan kuluttaa viimeiset rahat olueen välittämättä seurauksista. Tällaiseen käytökseen Canth halusi juuri puuttua: Hän halusi, että avioliitot olisivat molempien osapuolten välillä tasa-arvoisia eivätkä naiset joutuisi olemaan miesten ”tossun alla”.
Minna Canth näytelmällään pyrki agitoimaan ihmisiä kammoksumaan Riston käytöstä ja varsinkin sitä, että kuinka suvaittavaa tuo käytös oli yhteiskunnan keskuudessa. Canth realismin keinoin osoitti ihmisille naisten huonon aseman ja kuinka vahingoittavaa miesten runsas alkoholin käyttö voi olla. Vahvana, feministisenä naisena Canth halusi parantaa naisten asemaa yhteiskunnassa ja onnistui siinä. Kritiikin kohteiksi joutuivat näytelmän julkaisun jälkeen juuri ne asiat mihin Canth halusi muutosta – viina ja miesten ylivalta avioliitossa.
Kirja oli vaikuttava ja sai lukijan tuntemaan monenlaisia tunteita. Sääliä Johannaa kohtaa ja vihaa Ristoa kohtaan. Näiden tunteiden avulla yritetään provosoida lukijaa haluamaan muutosta. Teksti oli hieman vanhahtavaa, mutta silti vielä nykyäänkin varsin luettavaa. Näytelmän muodon ansiosta kohtaukset oli helppo luoda toimiviksi oman pään sisällä. Kirja on myös tärkeä osa suomalaista kirjaillisuutta radikaalina yhteiskunnallisena teoksena, sillä teoksessa Canth puuttui ensimmäisenä merkittävänä suomalaisena naiskirjailijana naisten asemaan.
Risto: ”Pyh, joutavia! Lähdetään me anniskeluun.”… (more)