Ei kiitos

Kyllä tuntui niin tutulta pohdinnalta kaikkine epätoivoisine yrityksineen saada mies puhumaan ja kuvaamaan ajatuksiaan ja tunteitaan, ettei muuta voinut kuin nauttia ja naureskella vuoroin miehelle ja itselleen. Härkönen kirjoittaa ilman pidäkkeitä ja teksti tuntuu siltä kuin se vain tulisi selkäytimestä suoraan paperille.

Härkösen lauseet on välillä nautittavan napakoita. Loppupuolella oleva 50-sivuinen pano-osuus on hassu lähinnä siksi, että nussiminen on niin antaumuksella kerrottu, että se vaikuttaa lukijan palkitsemiselta.

Viihteellinen, hyvin kirjoitettu ja ajan hermolla.