Bo Carpelan (1926–2011)

Continuing my crash course in all things Finnish, I've just completed the poet Bo Carpelan's elegiac novel, Axel. Based on the life of Carpelan's great uncle Axel, the novel consists of short narratives about that uncle's life interspersed with entries from his diaries. Axel, deeply moved by music, is unable to either record the music that comes to him during his sleepless nights or to continue playing the violin. What appears to be hypochondria and other nervous disabilities cripple him. In show more his sorrow and frustration, but also in his sensitivity, perceptiveness and humor, the narrator calls to mind the Kafka of the diaries. The bright spot in his life, which we follow from 1868 until his death in 1919, is his friendship with Sibelius. Love of art, sadness, yearning and, ultimately, peace: all are exquisitely rendered in what must be a master-piece of Finnish literature. show less

Oma arvio: Bo Carpelan kirjoittaa runomaisesti ja miellyttävästi Finlandia-palkitussa romaanissaan Kesän varjot. Kirjan kertojana vaihtelevat aikuisen ja lapsen äänet ja lukijalla on kova työ pysyä perässä missä ajassa minäkin hetkenä eletään. Kirjan tapahtumat sijoittuvat siis kahdelle eri aikakaudelle. Toisia asioita teoksessa kuvataan hyvinkin tarkasti ja toiset asiat nähdään kuin unena. Paikat ja luonto kuvataan teoksessa kauniisti ja lukija voi kuvitella hyvinkin show more kulkevansa teoksen päähenkilön Mattias Bergmarkin matkassa hänen lapsuuden maisemissa. Mitään suuria yllätyksiä juoni ei tarjoa, mutta kirja on viihdyttävää luettavaa. Suosittelen kirjaa pimeää talvi-iltaan, sillä teos luo hienoa tunnelmaa kesäilloista ja kesän varjoista. show less

Bo Carpelan talar med många röster. Han är ett barn, han är en vis, han talar ur många olika slags förflutet, många åldrar och tider. Han stiger suveränt över från det stilla till det burleska, från det enkla till det hemlighetsfulla.

"Jag minns att jag drömde" är en svit av intensivt lysande eller dunkelt skimrande målningar: pastischer, landskap, porträtt. Den är formad av en rörlig, flytande världsupplevelse, en helhetssyn på tillvaron, där "en stor lyckokänsla show more blandas med den stora sorg som livets clowner och drömmare äger" — för att låna Företalets egna ord. show less